Etusivu




Juha Cajanus


Myyntikoodari ja tietoliikenneinsinööri

Mitä SINÄ tarvitset ?



suunnittelu

toteutus

ylläpito

Työskentelin Nokian tuotekehityksessä matkapuhelinten käyttöjärjestelmän kehittämisessä kymmenisen vuotta, ennen kuin otin vastaan tarjotun irtisanoutumispaketin, ja siirryin perhehoitajaksi. Nokialla työ oli lähinnä ohjelmistosuunnittelua ja koodaamista C-kielellä. Tämän jälkeen toimin vapaaehtoistyöntekijänä urheiluseuralle, tehden sinne sähköisen asiakasrekisterin ja laskutuksen, sekä kehittäen ja ylläpitäen seuran nettisivuja. Tuolloin olin muutenkin seuran aktiivinen jäsen ja omasin seuramme kansainvälisen otteluvalmentajalisenssin. Kiersimme Valtterin ja Väinön kanssa ottelukisoja sekä Suomessa että ulkomailla, tässä kisatuloksia

Olen aina ollut innokas kalamies, ja minulla onkin ollut ilo olla mukana Itäisten kuntien reitistöhankkeessa, jossa työskentelin Kaarinan kaupungille ympäristösuunnittelijana ja Sauvon kunnalle IT-asiantuntijana. Tuolloin suunnittelin ulkoilureittejä, tein kartta-aineistoja ja toteutin alkuperäiset Tammireittien reitisto.fi-nettisivut. Sauvon kunnalla olen toiminut myös sihteerinä ja toimistotyöntekijänä kunnan hallinnossa. Toteutin Sauvon palvelut suomi.fi sivustolle sekä Sote siirron Varsinais-Suomen koodistopalvelimelle, myös Sauvon infotaulut ovat käsialaani. Viimeisin projektini oli kunnan toimipisteiden muuton organisointi väistötiloista uusittuun Sauvo-taloon sekä laskutusongelmien ratkaisu.

Kalastuksen ja taekwondon lisäksi olen harrastellut myös sukututkimusta, ja näyttää siltä, että yksi esivanhemmistani on Ritari Olavi Tavast.

Koulutukseltani olen tietoliikenneinsinööri, mutta ylläpitääkseni osaamistani kävin myös myyntikoodari-koulutuksen. Tällöin suoritin web-ohjelmointi ja markkinointi -tutkinnot. Myyntikoodarina sainkin tutustua Salolaisen HerkkuMurenan toimintaan kehittäessäni liikkeen verkkokauppaa ja autellessani myymälän puolella. Työni tulosta on esimerkiksi suklaatiski ja sivujen ostoskorianimaatio.

Ohjelmointi, kartta-aineistot, nettisivut ja suunnitteluprojektit, jos tarvitset näihin tekijää, niin ota yhteyttä: juha(@)cajanus.fi

Cajanus-suvusta

Perimätiedon mukaan kreivi Pietari Brahe 1600-luvun alkupuolella nimitti Anders Erikssonin Kajaanin vapaaherrakunnan voudiksi. Ehtona viralle kuitenkin oli, että suku ottaa latinalaisperäisen sukunimen. Kajaanin tulevan voudin Anders Erikssonin valinta nimeksi oli Cajanus. Hän itse ei tiettävästi käyttänyt allekirjoituksissaan mitään sukunimeä, vaan vasta hänen lapsensa Erik, Johan, Andreas, Samuel ja Gustaf ottivat Cajanus-nimen käyttöön. Alex Bergholmin sukukirjan mukaan lapsista Beata, Felicia, Jeremias ja Agneta käyttivät nimeä Gyllenhjerta. Jeremias mainitaan myös Hjertana yksittäisessä käräjätekstissä. Yksi pojista, Karl, joka lähti nuorena merille enää palaamatta, ei jättänyt jälkeensä tietoa sukunimen käytöstä.

Pietari Brahen tiedetään olleen hyvissä väleissä Gyllenhjerta-nimeä käyttävän Hevonpään suvun kanssa. Axel Bergholm sukukirjassaan kertoo Cajanusten alkuperäksi Gyllenhjertan samoin kuin Genealogia Sursilliana. Tämä nimi kerrotaan myös mm. Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissaSara Waklinin Pohjanmaan muisteloissa ja Ylioppilasmatrikkelissa 541. Mutta 1900-luvulla tehdyissä tutkimuksissa on viiteitä, joiden mukaan suvun alkuperä olisi Hjerta-suku Korkullan kartanolta Kirkkonummelta. Molemmat suvut käyttivät sydäntä sinetissään tai vaakunassaan.


Kajaanin vapaaherrakunta oli 1600-luvulla Ruotsissa käytössä ollut hallinnollinen alue, jonka kuningatar Kristiina antoi läänitykseksi valtakunnan drotsille, kreivi Pietari Brahelle. Vapaaherrakuntaan kuului Kajaanin linna sekä kruunun hallussa olleet tilat Iisalmen, Kuopion ja Paltamon pitäjissä. Kuningatar oikeutti Pietari Brahen yhdistämään vapaaherrakuntaansa vielä Saloisten pitäjän ja Pielisten pogostan ostotilat. Kajaanin vapaaherrakunta oli aikanaan Ruotsi-Suomen suurin läänitys.

Vaakuna

Käyttämäni vaakuna on rekisteröity sukuhaaralle, jossa yhdistyy Väänästen ja Cajanusten suku. Tämän sukuhaaran jäsenet ovat Ritari Olavi Tavastin jälkeläisiä. Vaakunan käyttöoikeus on muutamilla tähän sukuhaaraan kuuluvilla perheillä.

Artikkelit

Cajanuksista Horneihin

Isoisäni isoäidin isä, Elias Efraim Cajanus syntyi Pyhäjoella 6. toukokuuta 1809 Oulun läänin komissiomaanmittari Anders Cajanukselle ja Maria Katarina Alceniukselle. Elias oli Oulun triviaalikoulun oppilas ja pääsi ylioppilaaksi Turussa 25. kesäkuuta 1828. Isänsä tavoin hän opiskeli maanmittausta ja valmistui maanmittausauskultantiksi 22. joulukuuta 1838. Varamaanmittarina Elias oli Oulun läänissä vuonna 1851 ja kuoli Utajärvellä 20. tammikuuta …

Liivalan omistajista omistajalista 1525 – 1924

Porvoon Tjusterbyn sekä Porvoon Gammelbyn ja Uudenkirkon Tuorlahden herra, Johan Henriksson Fleming, oli naimisissa Viipurin linnanvoudin tyttären Märta Erengislesdotter Djäknin kanssa. Märta kuoli noin 1500 ja asemies Johan Fleming avioitui raatimies Hans van Askenin ja Greta van Meideburgin tyttären, laivanvarustaja Peder Simonssonin lesken kanssa. Avioliitossa Johanista tuli vaimonsa lasten, Hans Petrin ja Birgitan holhooja. Birgitasta …

Cajanuksia Sauvon Liivalassa jo 1700-luvulla

Esi-isäni Erik Johansson Cajanus syntyi Paltamossa 15. huhtikuuta 1658. Hänet vihittiin papiksi 1676 18-vuotiaana opiskeltuaan Upsalassa. Hänestä tuli Paltamon kappalainen 1678 ja vuodesta 1698 lähtien hän toimi isänsä sijaisena Paltamon kirkkoherrana. Isänsä kuoleman jälkeen 1703 Erik jäi tähän virkaan. Hän omisti isänsä jälkeen 1711 isonvihan kynnyksellä Paltaniemen kylässä 5/8 manttaalin Sutelan tilan. Erikin puoliso oli …